TTtttt...

Semi semi semi... Tänään on ollut ihan ok päivä. Mutta ei siitä sen enempää.

Käytiin pubissa. Mukavaa oli, lähinnä tosin tuli selailtua tuota Voima-nimistä lehteä, ja suuresti siitä pidän. Siten kuten nyt lehdistä tulee pidettyä, hyvät luetaan, huonojen annetaan olla. Jätän nyt huomioimatta sen, miten tuota eläinoikeusliitettä mukanaan pitävä lehdykkä on päättänyt kolumnistikseen ottaa Teemu Mäen. Ihan sama se mulle.

Mutta pisti silmään, vaikkakin taiteilijan väite (eikä ne mistään mitään tiedä, sehän tiedetään), siitä että mielenterveyden tilan kuvaamiseen tarvitaan kameraa ja vaikka mitä semmoisia asioita, mitä taiteilijalta löytyy. Väittäisin, että lähes kaikki siitä mitä mielenterveyteen liittyy, ja varskinkin sen rikkoutumiseen, on aikalailla taiteen ulottumattomissa.

Okei, minä en ole ollut sinällään mitenkään hirviän, varsinaisen, juuri ollenkaan, sairas tuoltapuolelta, mutta erikoisella tavalla alastomaksi ja tyhmäksi saa väite, että mielenrikkoutumisen kokonaiseen kuvaamiseen tarvitaan "tunteisiin vetoavia tarinoita ja kuvallisia kertomuksia"

(Voima 3/2006 s. 28)

Silleen ihan sama. Minua vaan vissiin nyt nyppii se, että mielenterveydestä ylipäätään tehdään "taidetta" missään muodossa. Huomenna mielipide on tietenkin eri, ja ei näin ehdoton. Tietyilla aloilla satsataan jonkin verran mielenterveyden kuntouttamiseen, silleen, tiedätkö, nopsasti. Että pääsee töihin. Takaisin.